Heippa hei! Tää postaus onkin vähän rennompi ja ajattelin kertoa mitä mun arki on pitänyt sisällään täällä Luopioisissa. Pian onkin jo koulu alkamassa ja viimeiset päivät kesätöissä täällä Luopioisissa.
Kesän aikana olen päässyt siis tutkiskelemaan näytteitä, jotka tulevat ympäri Suomea. Projekteja on hyvin eri kokoisia ja pituisia sekä tutkimusten kiireellisyys vaihtelee. Alla olevasta kuvasta voi nähdä, että koko kesä on kiirettä pitänyt! Näytteet tulevat usein ämpäreissä, laatikoissa ja muovisäkeissä. Jokainen näyte on pakattu omaan muovipussiin ja samassa erässä on useita näytteitä. Jokainen näyte käsitellään yksi kerrallaan. Näytteenottajan on tärkeää muistaa kirjata näytteenottopaikka, piste ja syvyys ja projekti. Usein myös on mainittu näytteenotin ja näytteenottajan arvio maalajista. Näytteenottimia on useita erilaisia esim. kairat. Lisäksi näyte voi olla häiriintynyt tai häiriintymätön, ja niiden käsittely eroaa toisistaan.
Usein aluksi näytteestä määritetään silmämääräinen maalaji, vesipitoisuus sekä hienorakeisesta maalajista hienousluku eli savesta (Sa), siltistä (Si) ja hiekkaisesta siltistäkin (hkSi) voi vielä ottaa. Silmämääräisen maalajin määrittämiseen ensin homogenisoidaan näyte ja tämän jälkeen se punnitaan ja kuivataan. Yllä olevassa kuvassa on ensin häiriintynyt näyte, jonka olen homogenisoinut ihan käsillä sekoittamalla. Oikean puoleisin kuva on sama näyte kuivattuna. Kuivattu näyte sitten vielä hienonnetaan pienemmäksi, jotta olisi helpompi tunnistaa maalaji. Esim. savi on usein kovaa kuivana mutta siltti murenee helposti. Ne voivat usein näyttää kuitenkin samalta kuivana. Hienouslukulaitteessa on periaatteena tietyn painoisen punnuksen tiputtaminen homogenisoituun näytteeseen ja uppoaman lukeminen kuten alla on demonstroitu.
Välillä määritetään lisäksi maalaji rakeisuuden avulla. Eli toisin sanoen näytteelle tehdään pesu- ja kuivaseulonta tai areometri tai molemmat. Näiden avulla saadaan muodostettua rakeisuuskäyrä, mistä maalajin nimi sitten luetaan. Rakeisuuskäyriä pääsee/on päässyt harjoittelemaan Geotekniikan perusteet -kurssilla! Kyseisestä kurssista onkin ollut paljon hyötyä täällä! Lisäksi maalajeille voidaan tarvittaessa määrittää hehkutushäviö, minkä avulla saa orgaanisen aineen määrän selvitettyä. Lisäksi sitä käytetään humuspitoisuuden laskemiseen.
Tässä kesän aikana olen päässyt tekemään vähän muutakin kuin vain maalajiluokitteluja. Olen päässyt tekemään myös mm. peruslabrahuoltoa esimerkiksi kalibroimalla titraattoreita. Lisäksi olen päässyt auttamaan projektipäälliköitä erilaisissa projekteissa. Näihin hommiin on sisältynyt erilaista taulukointia, kuten näytteiden tulosten vertailua esim. MARA-asetuksen eli eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa asetettuihin arvoihin ja kaatopaikkakelpoisuuden arvoihin. Lisäksi olen päässyt taulukoimaan eri kohteiden PIMA-arvoja.
Tässä työssä oon päässyt tekemään paljon yhteistyötä projektipäällikköjen ja laboratoriopäällikön kanssa, ja onkin ollut kiva päästä näkemään, mitä heidän työnsä myös pitää sisällään. Kokeneet projekti- ja labrapäälliköt tekevät töitä geo- ja kivilaboratorioon tulevien projektien kanssa. Lisäksi osalla on menossa tutkimuksia, sillä tämä Luopioisten toimipiste on Tutkimus & Kehitys-yksikkö (T&K). Projektipäälliköiden työtehtävät sisältävät mm. suunnittelua, raportointia, tarjousten laadintaa, laadun varmistusta, projektityöntekijöiden ohjeistamista sekä välillä ihan tutkimusta labran puolella.
Toivottavasti tän blogin kautta saitte vähän ymmärrystä mitä teen. On ollut kyllä hauska selittää kavereillekin mitä olen töissä tehnyt. Usein kysymys tännepäin on ollut, että mikä on mun lempi maalaji? Oon vastannut että ehkä se on lieju 😀 Lieju on siis yksi maalajeista, jonka vesipitoisuus voi olla yli 100% ja kuivana se on todella kevyttä. Maalajien tunnistaminen on tullut erityisen tutuksi tämän kesän aikana. Välillä vapaa-ajallakin olen huomannut miettineeni, että mitähän maalajia on missäkin 😀
Kesä on hurahtanut tosi nopeasti. Olen viettänyt tämän kesän suurimmaksi osin mökillä, sillä sieltä on lyhyempi matka tänne Luopioisiin kuin Tampereelta. Olen siis päässyt nauttimaan vähän mökkeilystäkin ja kauniista kesäaamuista ajellen aina töihin 😊 Pian kolkutteleekin jo orientaatioviikko ja pääsen tuutoroimaan uusia maisterifukseja <3 Odotan sitä oikein innolla 😊 Blogin kirjoitus on ollut oikein kiva tapa käydä läpi kesän tapahtumia ja toivottavasti te ootte kanssa tykänneet lukea mitä kaikkea oikein ympäristögeotekniikan harjoittelija tekeekään. Mulle on jäänyt loistava fiilis tästä kesätyöstä tulevaisuutta ajatellen! Oon huomannut, että kyllä tämä geo-puoli on se mun juttu ja oon oppinut kyllä tosi paljon uutta maankamarasta ja miten maaperän koostumus voikaan muuttua ihan suklaakiisselistä kiven kovaan moreeniin!
Aurinkoista loppukesää kaikille ja tsemppiä opintoihin! 😊