Heissan taas kolmatta ja viimeistä kertaa! Mun kesätyöt synteettisen kemian labrassa päättyi jo elokuun alkupuolella, joten nyt on hyvä hetki vähän reflektoida kulunutta kolmea kuukautta. Loppukesästä sain myös tehdä vähän rutiinista poikkeavia hommia, minkä seurauksena viimeiset työviikot tuntuivat kulkevan kuin siivillä.
Kesän tavoitteenahan oli tuottaa ftalosyaniinin monomeeriä, joita sainkin kasaan 10 grammaa. Näistä tutkijat jatkavat siis tuotantoa polymerointireaktiolla, joka tapahtuu emäksisissä olosuhteissa. Tällöin ftalosyaniinit ovat valmiita, ja metallikompleksien valmistaminen ja tutkiminen voi alkaa. Tältä osin sainkin hommat pakettiin sopivasti juuri ennen töiden päättymistä.
Näiden ns. rutiinireaktioiden lisäksi pääsin tekemään muutaman kerran pylväskromatografiaa erään ftalosyaniinin isomeerien erottamiseen. Muodostamisreaktiossa syntyy siis kolmea eri isomeeriä, joita kutsutaan nimillä windmill, dragon ja frog. Nimiensä mukaisesti windmill-isomeerin rakenne näyttää hieman tuulimyllyltä, frog-isomeeri sammakolta ja niin edelleen. Parasta näissä aineissa on se, että viimeinkin nimet ovat helposti lausuttavia, eivätkä kolmen metrin mittaisia! Pylväskromatografiassa aineen eri isomeerit siis hiljalleen erottuvat erillisiksi ”nauhoiksi” pylvään sisältämän silica-geelin sisällä, johtuen erilaisista vuorovaikutuksista. Aiemmin olen käyttänyt pylväskromatografiaa reaktioiden tuotteen erottamiseen sivutuotteista, joten isomeerien erottelu on ollut oikein mukavaa, jokseenkin jo tuttua puuhaa. Vihreän sävymaailman ihailun lisäksi oli hieno huomata, miten helpolta uusien asioiden omaksuminen tuntuu, kun perusteet ovat hallussa. Voisi siis sanoa, että jotain on opittu tänä kesänä.
Lisäksi elokuun alussa pidettiin koko CAM-tutkimusyhteisön seminaari, jossa kaikki 20 kesätyöntekijää pitivät lyhyen esityksen kesätöistään. Valehtelisin, jos väittäisin, ettei esitys olisi jännittänyt, mutta lopulta esityksen pitäminen oli loistava kokemus tulevia kandi- ja diplomityöseminaareja ajatellen. Oli myös hyvin mielenkiintoista kuulla, mitä kaikkea muut kesätyöntekijät olivat päässeet tekemään, sillä työtehtäviä oli niin robottien kokoamisesta materiaalitekniikkaan, kuin solututkimuksesta koodaamiseenkin asti. Aiempiin seminaareihin verraten oli myös kiva kuunnella esityksiä, joissa esiintyjät olivat selvästi ajatelleet myös niitä, joille aihe oli täysin vieras. Koin siis saaneeni seminaarista irti paljon enemmän kuin odotinkaan, ja vaikka alussa stressasin paljon, oli seminaari kaiken puolin loistava kokemus.
Esityksessä kuului myös mainita, mitä koki oppineensa kesän aikana. Asioiden listaaminen ei ollut minulle kovin vaikeaa, sillä käytännössä kaikki, mitä olen kesän tehnyt, oli minulle täysin uutta. Laboratoriotyöskentelyn ja eri analyysimenetelmien lisäksi suureksi asiaksi täytyi nostaa kielitaidon kehittyminen, kun työkieli on ollut englanti. Kesän aikana olen oppinut hurjan paljon kemiasanastoa, jota en vielä kesän alussa tiennyt lainkaan. Huomaan myös, että on erityisen hankala selittää työtehtäviäni suomeksi, sillä kaikki aiheeseen liittyvä sanasto on päässäni englanniksi. Vaikka en suuresti koe, että puhetaitoni ovat erityisesti kehittyneet, on sanavarastoni laajentunut huomattavan paljon. Kenties myös kynnys puhua englantia on paljon matalampi, kun kaikki kommunikaatio niin ohjaajani kuin muun työryhmän kanssa on ollut englanniksi. Koen myös, että ympäristö kielitaidon harjaannuttamiselle on ollut oitis, sillä kenenkään muunkaan äidinkieli ei ole englanti, joten sanoissa takeltelu ei ollut mitenkään harvinaista tai hävettävää.
Vaikka tässä vaiheessa tuntuu, että ymmärsin vain pienen osan tästä suuresta kokonaisuudesta, mitä synteettisen kemian ryhmällä olisi antaa, koen kesän sujuneen oikein onnistuneesti. Onneksi labrahommat jatkuvat koulun merkeissä, sillä voisin kuvitella muuten jääväni hieman kaipaamaan sitä. On myös mielenkiintoista nähdä, missä kursseissa tämän kesän kokemuksista on hyötyä.
Kiitos kun jaksoit lukea tänne asti ja ihanaa syksyä! Toivottavasti viihdyit tämän kesän kesätyöblogien parissa<3