Terkkuja taas synteesilabrasta! Täällä on tullut puuhailtua jo yli 2 kuukautta ja labra alkaa tuntumaan jo melko tutulta ympäristöltä. Heinäkuun helle on löytänyt tiensä myös labraan, ja 28 asteen lämpötiloissa on kevyesti sanottuna hieman lämmin työskennellä. Mutta kuumuudesta valittaminen taitaakin kuulua jokaisen suomalaisen kesäaktiviteetteihin, joten muihin aiheisiin.
Tässä parin kuukauden aikana olen tehnyt kaikkiaan 16 reaktiota, ja lisäksi ollut apuna erään tutkijan reaktioissa. Useissa tutkimusryhmissä jokaisella kesätyöntekijällä on siis ns. oma ohjaaja, jonka apulaisena kesätyöntekijä toimii. Alusta loppuun asti itse olen päässyt tekemään neljää erityyppistä reaktiota, sekä auttamaan useassa muussa. Määrä on tuntunut sopivalta, sillä jokaisessa reaktiossa on omanlaisia haasteita sekä paljon muistettavaa. Reaktioiden toistaminen ei ole kuitenkaan tuntunut turhan puuduttavalta, sillä ne koostuvat useasta eri vaiheesta.
Voisin tässä kemiasta enemmän kiinnostuneille vähän avata, mitä nämä vaiheet pitävät sisällään. Kaikki reaktiot ovat hieman erilaisia esimerkiksi lämpötilan ja reaktioajan suhteen, mutta useimmiten reaktio tapahtuu kohotetuissa lämpötiloissa, argonkaasun alaisuudessa ja noin vuorokauden verran. Tämän jälkeen reaktioseos käsitellään eri menetelmin, joista tutuimmiksi ovat tulleet ainakin uuttaminen ja imusuodatus. Reaktioseos on kuitenkin harvoin edes puoliksi puhdas näiden vaiheiden jälkeen. Siksi viimeinen vaihe on pylväskromatografia, jonka menetelmää en lähde avaamaan, mutta se on periaatteessa kuin iso kolmiulotteinen TLC. Lopuksi reaktioista otetaan NMR-näyte, toiveena nöyrä 100 % puhtaus. Puhdas tuote on kuitenkin täysin realistinen tavoite, se vain vaatii hieman kärsivällisyyttä ja tarkkuutta. Pikkuhiljaa sekin on alkanut jo sujua.
Reaktioiden tavoitteena on rakentaa vaihe vaiheelta ftalosyaniinin monomeerejä, joita tutkijat voivat myöhemmin käyttää ftalosyaniinin metallikompleksien tutkimuksissa. Tällainen tapa osallistua tutkimustyöhön on ollut mieleinen ja sopivan vaativa ilman aiempaa labrakokemusta. Fun fact: ftalosyaniinia useimmiten käytetään väriaineena, ja sen sinivihreää sävymaailmaa onkin ollut ilo ihailla.
Eiköhän siinä ollut tarpeeksi synteeseistä tälle kertaa! Loppukevennykseksi täytynee intoilla kaikesta oheistoiminnasta, mitä olen tänä kesänä päässyt kokemaan. Kesäkuussa kaikki CAM:n tutkimusryhmät kokoontuivat viettämään mökki-iltaa savusaunan ja hyvän ruuan äärelle. Tapahtuma oli kivan rento, ja pääsinkin tutustumaan muihin kesätyöntekijöihin sekä myös muiden ryhmien tutkijoihin matalalla kynnyksellä. Oman tutkimusryhmän kanssa olemme taas käyneet kahdesti purjehtimassa Näsijärvellä nauttimassa lämpimistä kesäpäivistä. CAM:n kesätyöntekijöiden kanssa kävimme myös omakustanteisesti Megazonessa. Tällaiset aktiviteetit ovat tuoneet sekä tiiviyttä työyhteisöön että oikein mukavia muistoja tästä kesästä. Enpä olisi ennen kesää uskonut, mitä kaikkea mukavaa sitä pääsee kokemaan pelkästään töiden kautta.
Toisin kuin ehkä muilla, minun kohdallani kesätöiden viimeiset viikot lähenevät. Tähän syy on ensisijaisesti tuutorihommat, jotka alkavatkin jo elokuun puolivälissä. Viimeiseen tekstiin koitankin siis hieman tiivistää tämän kesän loppufiiliksiä. Eli sitä odotellessa!
Kiitos kun luit, muista syödä jätskiä ja nauttia loppukesästä <3