Hyvää elokuuta, arvon kesätyöblogin lukija. Sikälimikäli kutsut itseäsi vielä opiskelijaksi, niin viimeistään nyt lienee hyvä hetki ilmoittautua läsnäolevaksi ensi lukukaudelle, ja pamauttaa kurssi-ilmoittautumisia sisään. Ensimmäiseen opintoviikkoon ei enää ole nimittäin kovin montaa aamua, jos meikäläisen TJ-laskuriin on luottaminen.
Itselläkin työhommat vaihtuvat rauhakseen opiskelujen puolelle, joskin elokuun viimeisen viikon mulla pyörii vielä kokoaikatyö, vaikka aloitusluennoilla sun muilla olisi hyvä käydä. Pientä hektisyyttä on siis luvassa, mutta tätä järjestelyä on onneksi harjoiteltu kahtena edellisenä syksynä, joten eiköhän se siitä onnistu.
Sitten viime blogitekstin työtehtävissä on tapahtunut vähän sitä sun tätä. Aiemmassa tekstissä mainitsemani työpaja tuli suoritettua viime viikolla, ja omat excelmallit huolehtivat hakevähennyksen laskemisesta melkein paremmin kuin odotin. Tietysti laskenta-ajat lähenivät paria minuutta kokonaisten tiekarttojen kohdalla, mutta tätä on vaikea välttää monimutkaisemmassa laskennassa, ainakin exceliä ajettaessa.
Useaa muutakin projektia on sitten viime näkymän saatu aluille ja jopa maaliin. Vähän edellistä tekstiä mukaillen voisin avata lyhyesti paria projektia, joita nyt on menossa, ja vielä lopuksi kertoa vikat kesäterveiset vielä ennen kuin pitää ruveta keskittymään taas kurssitoteutuksiin. Sitä ennen kuitenkin lyhyttä asiaa siitä, miten Rambollin Suomen energiatiimin organisaatio on jaettu, koska organisaatiorakenteet ovat kivoja.
Jotain jotain organisaatiokaavio
Energiatiimihän on Suomessa melko maltillisen kokoinen. Henkilöstöä on parinkymmenen luokkaa, joten jos esimerkiksi olet istunut killan tai kerhon hallituksessa, niin suunnilleen semmoinen kasa asiantuntijoita täältä löytyy. Tiimiä johtaa toimialajohtaja, enkuksi CMD eli Country Market Director, jonka vastuulla on koko toiminnan hallinnointi ja tiiminvetäjien tukeminen. CMD:n alaisuudessa on tiiminvetäjät, joiden tiimejä meiltä löytyy tällä hetkellä 3 tai 4 riippuen laskentatavasta.
Isoin porukka on kaukolämpötiimi, joka jakautuu erikseen pohjois- ja eteläosastoihin, mistä juontaakin erikoinen maininta siitä, että tiimejä on 3 tai 4. Kaukolämpötiimi työstää nimensä mukaisesti melkein mitä vain kaukolämpöön liittyvää, mm. verkostosuunnittelua, arvonmääritystä sekä optimointia.
Pienempiä tiimejä on kaksi kappaletta, joista ensimmäinen aakkosissa on Energy Advisory. Kieltämättä hieman vaikeaselkoinen, mutta karkeasti sanottuna Advisory huolehtii kaikenlaisesta energiaan liittyvästä, jota ei voi suoraan iskeä muiden tiimien alle. Eräs tiimiin kuuluva vanha ykiläinen teki mm. diplomityönsä sähkön hinnan ennustamisesta neuroverkkojen avulla. Usein tiimin porukka on myös mukana Due Diligence -hankkeissa. DD lienee suurelle osalle melko tuntematonta kenttää, mutta yksinkertaistettuna kyse on tyypillisesti yrityskauppoihin liittyvästä tiedonkeruu ja -analysointiprosessista. Esimerkiksi ostajan puolella kyseessä voi olla projekti missä tarkastellaan mitä kaikkea rahaa vastaan ollaan saamassa, minkä kuntoisena ja mitä riskejä kaupan kohteeseen sisältyy ja tätä varten sitten palkataan konsultit tekemään selvitystyötä.
Aakkosissa viimeisenä tiiminä meillä on Solar & BESS, eli aurinkovoima ja akkuvarastot (BESS = battery energy storage solutions), joka varsin yllättäen työstää projekteja liittyen teollisen kokoluokan aurinkovoimaan ja akkuhankkeisiin. Itsehän kuulun myös tähän tiimiin, minkä takia vähän alempana pääsette lukemaan kaikenlaista hauskaa aurinkovoiman nykytilasta Suomessa. Tuulivoimatiimikin Rambollilta löytyy, mutta historiallisia syistä ainakin toistaiseksi ne eivät ole virallisesti Energia-toimialan alaisuudessa.
Tiimeihin ei kannata kuitenkaan liikaa uppoutua, sillä täällä ne ovat lähinnä tapa jakaa työvoimaa hyvin pintapuolisesti. Tietysti voidaan sanoa, että parhaat kaukolämpöosaajat löytyvät kaukolämpötiimistä, parhaat aurinkosähköosaajat aurinkotiimistä jne, mutta kyseisen pyörityksen jälkeen merkitys heikkenee melko suuresti. Projektitiimit koostuvat todella usein monen eri tiimin jäsenistä, ja itselläkin kesän aikana työn alla olleista reilusta kymmenestä projektista vain kolme ovat kuuluneet suoraan oman tiimin alaisuuteen. Onhan kuitenkin itsellä (ja täällä monilla muillakin) osaamista usean eri tiimin alaisista asioista.
Mutta joo, sanallisen organisaatiokaavion jälkeen onkin hyvä hetkiä puhua jälleen projekteista. Kuten eräs italialainen putkimies saattaisi sanoa, let’s mennään!
Projektiesimerkki 1: Mites aurinkovoima vaikuttaa ympäristöönsä?
Solar & BESS – porukka päätyy siedettävän usein tekemään projektia jollekin kunnalle tai kaupungille, joka haluaa selvittää mahdollisuuksia sijoittaa teollisen kokoluokan aurinkovoimaloita alueelle. Kiinteistöveropotentiaali ja työpaikat tietysti kiinnostavat itse kutakin kuntapäättäjää, mutta tilanne on sikäli melko vaikea, että muulle kuin alan asiantuntijalle voi olla vaikea arvioida, mihin paikkaan ja millä tavalla aurinkovoimaa kannattaa rakentaa, ja mitä vaikutuksia sillä on ympäristöön. Sopivat sijoituspaikat riippuvat aina paikkakunnasta sekä päättäjien näkemyksistä, ja yleensä eri sijoituspaikkojen sopivuus räätälöidään tilanteeseen sopivaksi, huomioiden mm. kestävän kehityksen tavoitteet, joutomaiden hyödyntäminen, sekä asiakkaan toiveet liittyen mm. sijaintien läheiseen asutukseen.
Noh, tässä kysymysten viisinkertaisessa Y-risteyksessä eräs kaupunki päätti kysyä meiltä jelppiä. Projektin tavoitteena oli tunnistaa kaupungin alueelta aurinkovoimalle sopivat alueet, määritellä kriteerit, joiden perusteella alueet luokitellaan hyviksi, ei niin hyviksi ja aika huonoiksi (luokkien nimet muutettu :D), ja tutkia muita rajoituksia aurinkovoiman suhteen alueella, esimerkiksi sitä, että kuinka paljon sähköverkkoon mahtuisikaan tämmöistä vaihtelevaa tuotantoa.
Omalla vastuulla projektissa oli yllä olevista karkeasti kaikki muut paitsi tuo sopivien alueiden paikantaminen. Käytännön tasolla tämä tarkoitti armotonta googlen pyörittelyä liittyen mm. lainsäädäntöön, luvitusprosesseihin sekä sähköverkon nykytilaan alueilla. Mieleen muistui tekemisen aikana kandityöprosessin ekat viikot, kun ei paljoa muuta tehnyt kuin harrasti tiedonhakua. Varsin terapeuttista siis, ainakin itselle.
Lainsäädännön ja lupa-asiakirjojen tulkinta voi olla aika haastavaa, varsinkin jos ei ole lainoppinut. Aurinkovoimassa rakennuttajan velvollisuuksia määrittyy suoraan maankäyttö- ja rakennuslaista, mikä tarkoitti itselle Finlexin kahlaamista parin päivän ajan. Tähän muuten iso vinkki, että jos joku pykälä tai vastaava ei aukea, niin kannattaa laittaa tekoälyä laulamaan, ja pyytää sitä selittämään joku pidempi kappale selkosuomeksi. Yleensä tulokset ovat helppolukuisia ja jopa oikein tulkittu! Ei tässä kuitenkaan tekoälytekstiä raporttiin laiteta, vaan tämä on enemmänkin työkalu helpottamaan omaa ymmärrystä aiheesta.
Lisäksi ympäristövaikutuksiin liittyen pääsin kahlaamaan vanhoja YVA (ympäristövaikutusten arviointi) -selvityksiä läpi. YVA-prosessi voi olla aika haastava sekin. Oma suositus aiheeseen tutustumiseen on toissa vuonna vanhan bloggarin Tamin kirjoittama blogiteksti aiheesta tuulivoiman näkökulmasta.
Lopuksi kandityöprosessia mukaillen löytyneet tiedot ja opit piti vielä sulatella ja muotoilla helpoksi ymmärrettävään muotoon. Meille tämä tarkoittaa loppuraporttiin kirjoittamista, joka tämän projektin tapauksessa on PowerPoint-muotoinen. On aina kiva, jos raportit ovat tyylikkään näköisiä, joten visuaalinen silmä ei siis tässäkään hommassa olisi pahitteeksi.
Projektiesimerkki 2: Lämpöä kausivarastoon eli rahaa pankkiin
Seuraava projekti, joka on sekin tällä hetkellä työn alla, on tässä vaiheessa varmaankin oma lemppari. Eräs kaupunki nimittäin suunnittelee alueelleen lämmön kausivarastoa, ja päätti tilata meiltä aiheeseen liittyvän selvityksen.
Lämmön kausivarastointi on ideana melko yksinkertainen, joten käydäänpä se parilla virkkeellä läpi:
Suomessa lämpötilavaihtelut vuoden aikana ovat suuria. Tämä johtaa siihen, että kesällä kiinteistöjen lämmitystarve on pientä talven tarpeeseen verrattuna. Koska lämmön tuotantokapasiteetti joudutaan mitoittamaan kulutuspiikkien mukaan, niin lopulta kesäaikaan iso osuus laitoksista seisoo käyttämättöminä. Tähän päälle vielä semmoinen lisämauste, että usein vain talvella ajossa olevien huippukuormalaitosten polttoaineena on öljy tai kaasu, minkä vuoksi niiden käyttökustannus on aika kallis muihin vaihtoehtoihin verrattuna.
Yllä olevan perusteella päädytään seuraavaan päättelyketjuun: Jos kesäaikaan meillä on ylimäärin halpaa lämmöntuotantoa, niin ladataan tätä lämpöä tilanteeseen sopivaan väliaineeseen, usein veteen, talteen. Sitten talvella kalliin huippukuormalaitoksen käynnistämisen sijasta otetaan lämpöä tästä varastosta, jolloin keskimääräinen vuoden lämmityskustannus pienenee. Jos varaston käytöllä saadaan vähennettyä fossiilisia polttoaineita käyttävien laitosten käyttöä, niin lämmöntuotannon kasvihuonepäästötkin vähenevät. Esimerkiksi Tanskassa tätä on harrastettu monessa eri paikassa, ja tulokset ovat lupaavia.
Hankkeessa on mukana geoteknikkoja tutkimassa ajatellun sijoituspaikan sopivuutta toiminnalle, ja sitten meidän energiatiimin hommana on tutkia luvitusta sekä kannattavuutta. Tämän voimin pääsin (jälleen kerran) leikkimään excelvelhoa. Nimittäin tilaaja halusi käyttöönsä Excel-työkalun, jossa eri parametrejä, kuten varaston kokoa, lataus- ja purkutehoa ja halvan lämmön kapasiteettia muuttamalla laskettaisiin investointikustannuksia, säästöjä ja kannattavuutta.
Excel-työkalu, työnimike ’mörkö’, on vasta kesken, mutta jo nyt voin sanoa, että se tulee eittämättä olemaan monipuolisin ja sivistynein tiedosto, johon itse olen viettänyt aikaa. Karkeana erittelynä sieltä tulee valmiina löytymään geometrialaskentaa, tuotanto-optimointia, vaikeahkoa kustannuslaskentaa, lämpöhäviölaskentaa sekä herkkyystarkastelua. Jo tässä vaiheessa päästiin siihen tilanteeseen, että ensimmäistä kertaa pääsin työelämässä harrastamaan integrointia! Varsin jännittävää siis.
Kovasti tekisi mieli näyttää sieltä sisältöä, mutta veikkaan ettei se firmalle kovin hyvin käy. Tässä kuitenkin pienenä makupalana malliin pyöräyttämäni 3d-esimerkkigeometria, joka muuttuu parametrejä muuttaessa.
Loppuvat sanat
Kaikenlaista on siis tullut tässä kesän aikana tehtyä, ja pakko myöntää, että suurin osa hommista on ollut enemmän tai vähemmän kiinnostavia. Työkuormaakin on riittänyt, joskin kesälomien vuoksi välillä hommia ei kauheasti ole, ja välillä riittää enemmän kuin voisi kaivatakaan. Se lienee kuitenkin konsulttialan ominaisuuksia, että välillä tilauksia tulee isoissa ryppäissä. Onneksi täällä on kuitenkin ok ilmoittaa, kun työkuorma kasvaa liikaa, niin ei tarvitse puskea ylitöitä.
Ja mullahan näillä näkymin jatkuu hommat täällä syksyllä tuntityöläisenä. Mahdollisuus kehittää itseään monipuolisissa hommissa siis jatkuu, ja eihän se lisäraha opintojen aikana ole ollenkaan pahitteeksi. Aion kuitenkin pistää opinnot prioriteettilistassa korkeammalla, minkä onnekseni esihenkilöt ymmärtävät hyvin. Eihän tässä kuitenkaan haluta, että valmistuminen jää kauhean pitkäksi aikaa roikkumaan.
Mutta ei siinä kai sen kummempia. Syyskuun alkua odotellessa, ja tsemppiä kaikille alkaviin tai jatkuviin opintoihin! Jos nyt lukemasi kolme blogitekstiä Rambollin energiahommista ovat vaikuttaneet kiinnostavilta, niin kannattaa syksyn aikana seurata firman sivuilta ja somesta ensi kesän kesätyöhakua.