Moikka moi! Tääl Raumal ollaa me, Roni ja Helmi. Ollaan molemmat ekan vuoden opiskelijoita, joten vielä kummallakin pääaineet hieman hakusessa ja opinnoista on vasta raapaistu pintaa. Kuitenkin ensimmäinen opiskeluvuosi oli rikastuttava siinä mielessä, että saatiin molemmat työpaikka Raumalta, yhtäältään hyvän excun ansiosta ja toisaalta oman seikkailuhalun. Nyt jo molemmille onkin sitten painunut mieliin raumalainen sanonta ”Ol niingo gotonas!”.
Me ollaan siis tosiaan töissä Metsä Fibren Rauman sahalla, joka on osa Metsä Fibren Rauman integraattia johon kuuluvat siis sellutehdas sekä saha. Integraatti tarkoittaa erityisesti sitä, että sivutuotevirtoja molemmista tuotantolaitoksista pystyttäisiin hyödyntämään toisessa raaka-aineena esimerkiksi sahalla syntyvä hake kulkeutuu suoraan sellulle ja vastavuoroisesti sellun prosesseissa syntyvää lämpöä käytetään sahalla lämmitykseen sekä kuivaukseen kuivaamossa.
Metsä Fibren Rauman saha on yksi maailman edistyksellisimmistä sahoista. Sahalle on sovellettu uusia teknologioita kuten tekoälyä sekä robotiikkaa. Näiden avulla sahausprosessia pyritään saamaan enemmän ohjaamotyöksi kuin kentällä manuaalisesti toimivaksi. Kuten muillakin sahoilla myös Rauman sahalla on jaoteltu työt eri puutavaran tuotantovaiheisiin: Tukkilajittelu, Sahaus, Tuorelajittelu, Rimoitus ja kuivaamo, Kuivalajittelu ja paketointi. Jokaisella työpisteellä huolehditaan omasta alueestaan ottaen myös muut huomioon. Perusidea kuitenkin sahauksessa on suhteellisen selkeä, tehdään tukista lautaa ja lankkua. Kuitenkin prosessi yllättää monipuolisuudellaan.
Rimoitus ja kuivaamo – Roni
Joo elikkäs mä, Roni, oon rimoituksessa ja kuivaamolla. Yleensä sahoilla nämä kaksi on erillisiä työpisteitä, mutta Raumalla nämä on pystytty yhdistämään kuivaamon ja rimoituksen automatisoinnilla. Käytännössä kuitenkin vielä sahan ollessa ylösajo vaiheessa rimoituksen puoli toimii puoliautomaatilla samoin kuin kuivaamo.
Tästä aasinsiltana kerron vähän mitä kummallakin puolella sitten oikein duunaillaan. Rimoitus on jaettu kahteen väylään, lautaan ja lankkuun. Molemmat toimivat samalla periaatteella eli tavaraa tulee lajittelusta yhdessä kasassa, tämä kasa eritellään yksittäisiksi kappaleiksi ja näistä yksittäisistä kappaleista muodostetaan tasoja rimakuormaan ja niiden päälle asetetaan vielä nimensä mukaisesti rimat. Tyypillisesti yksi taso on noin 15 kpl kokoelma ja tasoja tulee noin 100 kpl. Tästä voidaan sitten miettiä, millaisia torneja tavaraa kuivaamon puolella oikein käsitellään. Rimoituksen idea on siis rakentaa korkeita Huojuva torni -pelin kaltaisia kasoja, jotka mahdollistavat tuotteiden tehokkaan ja tarkan kuivauksen.
Kuivaamon puoli taas on yksiselitteisempi, siellä kuivataan kasoja. Useasti kuitenkin kuivaamossa on haastavampia tilanteita kuin rimottamossa, sen prosessin ollessa paljon monimutkaisempi kuin päällepäin voisi ymmärtää. Kuivaamossa on siis 26 kamaria ja 9 kanavaa. Kamareita ja kanavia käytetään tuotteiden kuivaamiseen ja ne toimivat hieman eri periaatteilla. Operaattorin rooli kuitenkin on antaa tietokoneohjelmalla käskyjä kuljettimille, jolloin kuljettimet alkavat siirrellä kuormia paikasta toiseen raiteiden päällä. Kun oikea määrä oikeaa tavaraa on saapunut kamarin tai kanavan eteen, aletaan niitä täyttämään kuivaamoon. Kuivauksen jälkeen tuotteet lähtevätkin sitten kuivalajitteluun ja sen jälkeen ne ovat Helmin heiniä.
Kummastakin prosessista voisi vielä kertoa hieman enemmän, mutta jätetään tämä tässä vaiheessa tähän.
Tuore- ja kuivalajittelu – Helmielina
Mä oon osa lajittelutiimiä, johon kuuluu tuore- ja kuivalajittelu. Tuorelajittelussa tukeista sahatut lankut ja laudat lajitellaan yksinkertaisuudessaan paksuuden ja leveyden eli dimensioiden mukaan eri lokeroihin. Linjastoja on kaksi, laudalle ja lankulle, jotka ovat molemmat hyvin automatisoituja, joten suurin osa työstä tehdään ohjaamosta käsin. Välillä tosin, jos tulee ruuhkaa linjalla tai laudat menevät viinoon, joutuu menemään kentälle korjaamaan tilanteen. Linjastolle kuljetaan valoverhojen läpi, jotka pysäyttävät linjan ja tekevät korjaustoimenpiteiden tekemisestä turvallista. Kun sahatavara on lajiteltu lokeroihin, ne siirtyvät seuraavaksi rimottamoon ja siitä edelleen kuivaamoon.
Kuivauksen jälkeen valmiit rimakuormat tulevat kuivalajitteluun. Siellä rimakuormista poistetaan rimat ja sahatavara lajitellaan taas eri lokeroihin dimensioiden perusteella, josta ne sitten siirtyvät paketointiin. Linjasto on tälläkin puolella hyvin automatisoitua, mutta laaduntarkastusta joudutaan tekemään yhä kentällä. Sahatavaraan pitää siis merkata liidulla eli “liiduttaa” huonot osat pois: jos on päätyhalkeamia, tukkisinistymää (eräänlainen tauti) tai tuote on kokonaan myyntikelvoton. Linjastolla olevat älykamerat sitten tunnistavat nämä merkit ja trimmeri leikkaa huonot osat pois tai kappale menee hylkyyn.
Kuivalajitteluun kuuluu myös muita laadunvarmistus tehtäviä, joiden avulla pyritään sekä parantamaan kyseisen tilauksen laatua että kehittämään linjaston teknologiaa, jotta näitä manuaalisia tarkistuksia ei enää tarvitsisi tehdä. Esimerkiksi kosteuksien manuaalisella mittauksella varmistetaan, että linjaston automaattinen kosteusmittari näyttäisi oikeaa tulosta. Lisäksi molemmilla puolilla, tuore- ja kuivalajittelussa, joudutaan tekemään pieniä siivoushommia, kuten linjaston kamerajärjestelmän puhdistamista, jotta taas kerran sahatavaran laatu pysyisi hyvänä.