Heipsun taas kaikille!
Huhhuh, niin vaan tämäkin kesä lähenee loppuaan – itsellänikin töitä (täysipäiväisenä) jäljellä vajaa viikko tämän tekstin tullessa ulos. Kesä tuntuu menneen ohi hujauksessa, kuitenkin samalla tuntuu, että keväästä olisi pieni ikuisuus (miten se onkin aina näin). Joka tapauksessa, nyt onkin hyvä hetki muistella tätä kesää kokonaisuudessaan.
Alotetaan kuitenkin vielä viimeisistä vastuista ja työtehtävistä. Viime postauksessa kerroinkin, että edessä on vielä erään projektin osalta testausta Kilpilahdessa. Testaus ollaan saatukin jo loppusuoralle, kun tämä teksti tulee ulos on edessä vielä tämän testitilaisuuden viimeinen päivä. Se mitä tällä testauksella halutaan selvittää on, että toimiiko mallinnettu prosessi kuten oikea prosessi. Tämä toteutetaan siten, että eri parametreja, kuten lämpötilaa, painetta tai syötteen määrää, muutetaan prosessissa. Tämän jälkeen seurataan, miten malli reagoi näihin muutoksiin, eli miten muut parametrit lähtevät muuttumaan. Tämä suoritetaan sitten läpi koko prosessin, ja mikäli huomataan outoa käytöstä, otetaan huomiot ylös, jotta niihin pystytään puuttumaan sitten viimeistään tämän testauksen päätyttyä. Toistaiseksi testaus sujunut oikein kivasti, vaan pienempiä korjattavia seikkoja ilmennyt. Sormet ristissä, että sama jatkuu loppuun saakka.
Itse en varsinaisessa testausvaiheessa ole niinkään mukana – omalla vastuullani on ollut tilaisuuden organisointi yleisesti. Tähän kuuluu esimerkiksi aloitus- ja lopetuspalaverien järjestäminen sekä tärkeiden asiakirjojen jakaminen. Lisäksi olen koko testausajan käytettävissä ja pyrin auttamaan vastaantulevissa ongelmatilanteissa. Testausta olen kuitenkin päässyt seurailemaan. Vaikka testaus itsessään onkin melko manuaalista, on erilaisten käppyröiden seuraaminen yllättävän mielenkiintoista, kun jotakin prosessin arvoa on muutettu ja muut lähtevät tähän reagoimaan.
Kesätyötyöt alkavat tosiaan lähentyä loppuaan, mutta pari hommaa vielä minullakin pöydällä on. Suurimpana näistä on meidän tiimin seuraavan tiimipäivän järkkääminen. Tätä varten suunnittelen agendan ja pidän sitten sinä päivänä huolen siitä, että kaikki tarvittavat asiat käydään läpi. Edessä siis ainakin diashown tekemistä ja aktiviteettien miettimistä.
Mites sitten kesä kokonaisuutena? Toiveenani oli työpaikan varmistuttua ja kesän alettua, että pystyisin yhdistelemään sekä yki- että tijo-opintojani ja kyseinen paikka vaikutti täyttävän tämän toiveen. Töitä hakiessa oli todella helpottavaa huomata, että tällaiselle “erikoisemmalle” opintotaustakombollekin on kysyntää. Tästä kaikille siis kannustavina sanoina, että seuratkaa niitä omia kiinnostuksen kohteita, älkääkä välttämättä sitä, mistä ajattelette olevan eniten hyötyä. Mutta, miten nämä toiveet työpaikasta ovat sitten toteutuneet?
Lyhyesti sanottuna melkoisen hyvin. Kuten jo aiemmissa postauksissa kerroin, on yleisestä prosessiteollisuus-tietoudesta ollut hyötyä. Myöskin erilaisten tietojärjestelmien kanssa peuhaamisesta on saanut konkretiaa puolestaan tijo-puolen opintoihin. Pidemmästi kerrottuna todellisuus on kuitenkin eronnut odotuksista melko paljon. Sinällään en osannut työsopimusta allekirjoittaessani tarkalleen edes sanoa, mitä tulisin kesällä tekemään. Projektinhallinnasta toki oli jo kokemusta järjestöhommien kautta. Mutta vierasta oli kuitenkin se, mitä tuo yritysmaailmassa pitääkään sisällään.
Yhtenä suurena erona aiemmin kokemaani projektinhallinnan osalta oli se, että aiemmin on pystynyt keskittyä pitkälti yhteen suurempaan projektiin kerralla (välillä saattanut olla toki parikin yhtä aikaa…), mutta NAPCONissa yhdellä projektipäälliköllä saattaa olla jopa 10-15 projektia käynnissä samaan aikaan. On siis selvää, ettei kaikkiin projekteihin voi uppoutua samalla intensiteetillä, kuin yhteen projektiin voisi. Tämä oli itselleni hyvin opettavainen kokemus, sillä lähtökohtaisesti tykkään siitä, että tunnen projektin läpikotaisin. Nyt oli hyväksyttävä se, että kaikkea ei voi (eikä tosiaan tarvitsekaan) tietää. Selväksi tuli siis alusta lähtien, että apua on kyseltävä – ja paljon. Tämä tietynlainen mukavuusalueelta poistuminen toi itselleni sopivassa mielin haastetta, mikä on aina tervetullutta.
Yksi parhaista puolista työssä on ollut se, että työtä on räätälöity minun omien kiinnostuksieni mukaan. Kirjoittelinkin viime postauksessa esimerkiksi Power BI -koulutuksesta, johon olin menossa. Tämän lisäksi olen saanut paljon vastuuta muihinkin työkaluihin ja järjestelmiin tutustumisesta ja niiden opastamisesta muulle tiimille. Vinkkinä siis kaikille, kannattaa puhua rohkeasti itseään kiinnostavista asioista työpaikalla – parhaassa tapauksessa eteen tulee mahdollisuuksia, joita ei muuten olisi saanut.
Toinen kesän parhaista puolista on ollut työn ja tehtävien monipuolisuus. Yhtenä suurempana kokonaisuutena – mistä en olekaan tänne vielä kirjoitellut – olen myös avustellut myynnin puolella customer relations -tehtävissä. Näihin on kuulunut muun muassa asiakasleadien (eli potentiaalisten asiakkaiden) ja näiden tietojen hallintaa, joka on pitkälti pitänyt sisällään näiden kirjaamista ja päivittämistä asiakastiedon hallinnan tietokantaan. Samaten olen auttanut uusien myyntitilausten kirjaamisissa järjestelmiimme. Yhtenä tehtävänä on myös ollut kuun loppupuolella varmistaa, että kaikki voitetut projektit on myös saatu avattua meidän järjestelmiimme oikein. Kesän jälkeen jatkankin vielä osa-aikaisena, ja nämä hommat ainakin pysyvät minun vastuullani.
Kaiken kaikkiaan kesä on siis sujunut erittäin mallikkaasti. Itseluottamusta on karttunut, ja kesän jälkeen olen jo alkanut pystyä kuvittelemaan itseni työelämään. Aiemmin olen ollut melko kiintynyt opiskelija-statukseen, ja pelännyt jo etukäteen sitä päivää, kun valmistuminen on edessä. Kyllä se edelleenkin jännittää, mutta ehkä nyt ollaan vähän valmiimpia sitäkin päivää varten 😀 Eniten tämä työ on kuitenkin antanut itselleni oppia siitä, mikä se oma juttu saattaisi tulevaisuudessa olla. Katsaus tällaiseen IT-alaa ja prosessiteollisuutta yhdistelevään yritykseen on antanut itselleni lisää vahvistusta sille, että oikealla tiellä ollaan. Opiskelujakin on huomattavasti mukavampaa jatkaa, kun osaa jo kuvitella, miten niistä hyötyy myös tulevaisuudessa.
Mun osalta alkaa töiden lisäksi olla tämä blogi paketissa. Kiitos kaikille, jotka näitä on jaksanut lueskella, toivottavasti olleet mielenkiintoista teillekin. Tsemppiä kaikille syksyn koitoksiin! Tervetuloa uusille fukseille (jos niitä päätyy näitä kirjotuksia lukemaan), toivottavasti viihdytte YKIllä yhtä hyvin kuin minäkin. Toivottavasti törmäillään taas syksyn alettua kiltahuoneella ja muissakin tohinoissa – itse ainakin odotan tätä 30v. juhlavuotta melkoisella innolla 😉
TJ vujuviikkoon (julkaisupäivänä): 179
-Jossu