Moi taas ja tervetuloa meikäläisen viimeisen blogin pariin. Kesätyöt alkavat olla lopuillaan ja syksyn opinnot lähestyvät vauhdilla. Vielä kuitenkin tämän blogitekstin verran pääsette lukemaan kuulumisiani Vilppulan sahalta ja oppimaan, mitä kaikkea kesätöihin operaattorina sahalla mahtaa kuulua.
Kaiken kaikkiaan kesäni Vilppulan sahalla on ollut erittäin antoisa. Teollisuuden laitoksessa työskentely on ollut itselleni uusi ja hyödyllinen kokemus. Kesän aikana olen päässyt opettelemaan vuorotyön vaatimaa unirytmin kääntämistä ja onnistunut siinä mielestäni oikein hyvin. Olen oppinut näkemään, minkälainen vaikutus yksittäisellä työpisteellä on suuremmassa prosessissa. Olen myös päässyt pohtimaan laajemmalla ja vaativammalla tavalla työturvallisuuteen liittyviä asioita verrattuna aikaisempiin työpaikkoihini.
Työturvallisuuden merkityksestä Vilppulan sahalla haluankin tähän kirjoitella. Jokaiselta työntekijältä Vilppulassa vaaditaan aktiivista osallistumista turvallisuusvaarojen tunnistamiseen, jotta voidaan taata turvallinen työympäristö kaikille. Kuukausittain meiltä kesäduunareilta ja tietysti myös vakinaisilta työntekijöiltä otetaan talteen henkilökohtaisia vaarojen tunnistamisia ja turvallisuushavaintoja, sekä kaikkien kanssa käydään turvallisuuteen liittyviä keskusteluja ”turvavarteissa”. Työvarusteet ja -ympäristö on Metsällä kyllä suunniteltu huolella verraten aikaisempaan kokemaani, ja sen huomaa, että turvallisuuteen kiinnitetään paljon enemmän huomiota. Ja niinhän se pitääkin. Teollisessa ympäristössä, jossa on suuria koneita, melua, haitallisia aineita ja syttyviä materiaaleja, täytyy turvallisuus nähdä ensimmäisenä prioriteettina ruvetessa töihin. Tätä meille kesätyöntekijöillekin taottiin perehdytyksen aikana päähän ja niin on hyvä, sillä olen selvinnyt ilman tapaturmia tästä kesästä. Muistakaa siis, jos pääsette töihin sahalle, tai mihin tahansa muuhun työympäristöön, niin pitäkää kypärän remminne kiinni ja suojahanskat kädessä!
Kesän aikana olen saanut todeta, että yksi tärkeimmistä turvallisuutta ylläpitävistä toimista on säännöllinen laitteiston huolto. Meillä Vilppulassa tuotanto on pysähtyneenä viikonlopun yli, jolloin sahalla tehdään kunnossapitotöitä parhaan mahdollisen laadun takaamiseksi. Lisäksi myös keskellä arkea käytetään noin yksi vuoro täysin huoltotoimenpiteisiin. Ja tietenkin laitteiston kuntoa ja mahdollisia vikoja tarkkaillaan ja korjaillaan tarvittaessa tuotannon aikana. Kunnossapitotöillä siis taataan laadukas sahatavara ja laitteiston pitkä käyttöikä, mutta sillä ylläpidetään myös työturvallisuutta. Rikkinäiset laitteet ja tilat voivat aiheuttaa syttymiä, kolhuja, korkealta putoamisia sekä vältettävissä oleviin ja uhkaaviin tilanteisiin joutumisia. Eri työntekijät liikkuvat eri puolilla sahaa, ja siksi onkin erittäin tärkeää, että jokainen työntekijä osallistuu vaarojen tunnistamiseen. Matkalla omalle työpisteelle saatan havaita jotain sellaista kunnossapitoa vaativaa, mitä muut eivät hoksaisi liikkuessaan harvoin kyseisellä alueella. Voin sanoa, että kieltämättä yksi hyödyllisimmistä asioista, missä kesän aikana kehityin ja opin uutta, oli turvallisuuteen liittyvät kokonaisuudet ja vaarojen tunnistaminen. Siitä kaikki kiitos teolliselle ympäristölle, samalla tavalla ei kyseisiä asioita tulisi mietittyä jossain muunlaisessa työpaikassa. Näitä kokemuksia on hyvä hyödyntää turvallisuustekniikan sivuaineessani.
Kaikki hyvä päättyy aikanaan, ja niin myös tosiaan tämän kesän duunini sekä tämä kesätyöblogi. Kaiken kaikkiaan tämä on ollut itselleni aurinkoinen, opettavainen ja uusia kokemuksia täyteinen kesä. Työ oli antoisaa ja työnantajana Metsä Fibre oli sellainen, jota voin suositella kaikille. Hyvät fiilikset ja uuden oppiminen jatkuvat kuitenkin opintojen jatkuessa Tampereella, siellä saa tulla kyselemään kesän työnteosta ja Metsästä sitten lisää. Kiitos kaikille lukijoille, oli mukavaa päivitellä omia kuulumisiaan ja toimiaan kesän ajalta. Nähdään syksyllä kampuksella!